Koulutus:

Tallinnan 34. peruskoulu luokat 1-5

Keilan peruskoulu luokat 6-9

Tallinnan ammatillinen peruskoulu luokat 10-12

Viron Musiikkiakatemian teatterikorkeakoulu, BA

Palkinnot:

2001 Viron radion näyttelijäpalkinto parhaasta kuunnelmaroolista

2003 Suur Ants, Viron draamateatterin kollegapalkinto parhaasta miespääosasta

2011 Kaval-Ants, Viron draamateatterin kollegapalkinto hyvästä teatteripropagandasta

2014 Oskar Lutsin huumoripalkinto

Janin elämäntarina

Lapsuus

Jan Uuspõld syntyi 14. joulukuuta vuonna 1973 Tallinnassa. Jan on kasvanut Nõmmella ja hän on sekä isän että äidin puolelta neljännen polven nõmmelainen. Jan kävi lastentarhassa Mai-kadulla ja sen jälkeen peruskoulua viidennelle luokalle asti. Vuonna 1986 perhe muutti Keilaan ja Jan joutui vaihtamaan koulua, jossa hänet laitettiin ilman erikoista syytä musiikkiluokalle. Ennen sitä ei ollut mikään ei ollut vihjannut, että tulevalla laulaja-näyttelijällä olisi minkäänlaisia musiikillisia taipumuksia.

 

Musiikkiluokalla huomattiin kuitenkin kaikkien yllätykseksi, että kyllä hänellä niitä oli. Janista sukeutui nopeasti koulun lastenkuoron baritoni ja pian hän temmelsikin jo ympäri Tallinnan laulujuhlia. Siihen aikaan tapahtui myös Janin ensimmäinen tähtihetki – ensimmäisen koulujakson musiikin koe. Jan lauloi Händeliä suoriutuen kokeesta kehuin ja parhaimmin arvosanoin, josta Jan innostui lopullisesti toimimaan musiikin parissa.

Janin teinivuodet ja bändit

Teinivuosina 15-vuotias Rollareita ja J.K.M.E:tä fanittava Jan ryhtyi opettelemaan kitaransoittoa yläluokan poikien kanssa, jotka aikoivat perustaa bändin. Jan vietti aikaa heidän seurassaan ja harjoitteli laulamista ja soittamista. Ensimmäisen kitaran hankintaa varten Jan pyysi apua äidiltään. Halvin kitara maksoi tuolloin 15 ruplaa, mutta Jan sai ostettua kalliimman, 30 ruplaa maksavan venäläisen kitaran. Myöhemmin pojat perustivat bändin, jossa soitettiin sähkökitaroilla. Ne olivat koulun omaisuutta ja taattua tšekkiläistä laatua. Kitaroilla oli pojille suuri symbolinen merkitys, sillä virolaisen rock-muusikko Peeter Volkonskin bändi oli käyttänyt samoja kitaroita.

 

Vanhempien poikien punk-bändi kantoi veristä nimeä Dracula, kun taas Janin nuoremmista pojista koostuva ryhmä nimesi bändinsä aivan kuin vanhempien poikien jalanjäljissä leikkisästi Trakullaksi – nimi viittasi pieneen Draculaan. Pian pojat siirtyivät tekemään vihaisempaa musiikkia. He rupesivat itse soittamaan kitaraa, laulamaan ja vääntämään musaa. Se oli vakava bändi nimeltään Teine Elu, joka tarkoittaa toista elämää. Kokoonpano pysyi samana, ainoastaan paikat ja soittimet vaihtuivat. Kyseessä oli taas punk-bändi ja Janilla oli tietysti kunnolla laitettu irokeesi. Punkkia jatkui seuraavaan bändiin asti, jonka nimi lainattiin suoraan shampoopullosta: Wash & Go.

 

Seurasivat jazz ja blues. Niiden merkeissä käytiin jopa Leningradissa äänittämässä, vaikkakin vain omaan käyttöön. Yhtenä päivänä ryhmä keilalaisia muusikoita kokoontui yhteen kokeillakseen Texas blues’ia. Syntyi yhtye nimeltään Luxury Filters, joka saavutti myös koko kansan suosion musiikkiohjelma Seitse vaprat myötä. Bändin tunnetuin kappale on Janin kirjoittama Tramm nr 66 eli Raitiovaunu numero 66. Luxury Filters esiintyi 19 vuoden tauon jälkeen taas vuonna 2013 Augustibluus-festareilla.

Rock-musiikin ohella kuorolaulua harrastaneesta nuoresta miehestä ei kuitenkaan tullut muusikkoa. Jan tarvitsi laajempia ympyröitä itseilmaisuun – siihen sopi hyvin teatteri. Näytöksen Yksi lensi yli käenpesän päätyttyä Jan antoi kaikki taskurahansa pääosan esittäjän Tõnu Karkin yleisöön heittämän pallon kiinni napanneelle pojalle saadakseen pallon itselleen. Tuolloin Jan ei olisi voinut kuvitellakaan, että hänestä tulisi vielä Karkin kollega Viron draamateatterissa.

Peruskoulun jälkeen vuonna 1989 Jan kävi Tallinnassa ammattikoulun, josta hän valmistui offset-painajaksi. Jan on tehnyt elämässään kaiken antaumuksella. Ennen armeijan suorittamista Jan ehti työskennellä muun muassa kirjanpainajana, keittiöastioiden myyjänä ja kettutarhan hoitajana. Armeijassa joutui nousemaan aikaisin ja treenamaan, mikä oli Janin mieleen. Hänestä armeija oli kaikin puolin antoisa kokemus, ja hän olisi jatkanut palvelusta ellei olisi jo päässyt sisään teatterikouluun.

Teatterikoulu ja teatteri

Jan Uuspõld aloitti opiskelut vuonna 1994 Musiikkiakatemian teatterilinjalla, josta hän valmistui vuonna 1998. Sittemmin Viron Musiikki- ja teatteriakatemiaksi nimetty teatterikoulu sijaitsee Tallinnan Toompealla. Janin kurssin johtaja oli ohjaaja Priit Pedajas, joka palkkasi hänet koulun päätyttyä töihin Viron draamateatteriin. Jan sai nopeasti paljon erilaisia rooleja, ja hänestä tuli yksi teatterin käytetyimmistä näyttelijöistä. Vuonna 2005 Jan erotettiin teatterista alkoholiongelmien vuoksi. Jan yritti uutta aloitusta Tartossa Vanemuine-teatterissa, jossa hän työskenteli kaksi kautta vuosina 2005–2007. Jan kutsuttiin takaisin Viron draamateatteriin vuonna 2007.

 

Vuonna 2009 Jan perusti kumppaninsa Karl Kermesin kanssa Monoteatterin. Se oli Janin ensimmäinen kokeilu yksityisteatterin saralla. Teatteri toi näyttämölle Broadway-suosikki Luolamiehen. Sitä seurasivat jatkoesitykset Isä ja Isoisä. Niistä siirryttiin eteenpäin ja ryhdyttiin esittämään alkuperäisiä virolaisia tekstejä. Monoteater lopetti toimintansa vuonna 2014.

 

Vuonna 2013 Jan päätti pitää pientä lomaa laitosteatterista ja erosi omasta aloitteestaan rakkaaksi tulleesta Draamateatterista omistautuakseen omalle tuotantoyhtiölleen Prem Productions. Tällä hetkellä Jan näyttelee Draamateatterin esityksissä Virolaiset hautajaiset ja Ilmasta rahaa.

Televisio –ja elokuvaura

Janin ensimmäinen televisiorooli oli huumoriohjelmassa Wremja Janin olessa ensimmäistä vuotta teatterikoulussa. Hän päätyi sarjaan Ivar Viglan ja Dan Põldroosin kautta, josta syntyi pitkäaikainen yhteistyökumppanuus Põldroosin kanssa. Jan tulikin hyvin tunnetuksi Wremjassa esiintyvän legendaarisen Zorro-hahmonsa kautta. Sarjan tuotanto lopetettiin vuonna 2000.

 

Vuonna 2000 Jan sai pääroolin YLE2:n tuottamasta tilannekomediasarjasta Siperian nero. Jan omaksui hyvän suomen kielen taidon Tampereella vuoden kestäneiden kuvausten ansiosta.

 

Työsuhteen päätyttyä draamateatterin kanssa Jan tunsi olevansa vailla paikkaa. Siitä Janille syttyi idea roadtrip-elokuvasta, jossa hänellä olisi tavoitteena löytää paikkansa elämässä. Rain Tolk ja Andres Maimik innostuivat Janin ideasta ja vuonna 2007 elokuva Jan Uuspõld lähtee Tarttoon sai ensi-iltansa.  Elokuva löi katsojaennätyksiä Virossa ja oli sen ajan suosituin elokuva, luoden Janista ikonisen näyttelijän kansan keskuudessa.

 

Vuonna 2011 osallistui Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan. Jan oli aluksi hyvin ennakkoluuloinen ohjelmaa kohtaan, mutta jo heti ensimmäisen treenaustunnin jälkeen Aleksandra Zeregeljagan kanssa Janin intohimo tanssia kohtaan heräsi. Lopulta Jan voitti vuoden 2011 Tanssii tähtien kanssa -kauden.

 

Yksi katsotuimmista virolaisista sarjoista vuodesta 2013 lähtien on ollut sarja nimeltään Kasvosi näyttävät tutuilta. Sarjassa parodisoidaan kuuluisia muusikkoja. Jan osallistui sarjaan vuonna 2014 ja hänen eniten puhetta herättäneisiin hahmoihin kuuluivat muun muassa Justin Bieber, Vesa-Matti Loiri, Vladimir Võssotki, BB King ja Fred Astaire.

 

Taksi on joka tiistaisin 12-osainen Kanal 2 -kanavalla näytettävä virolainen televisiosarja. Taksikuski Urmas Kuldnokasta kertova sarja Taksi alkoi vuonna 2015 ja päähenkilön esittäjäksi valittiin Jan.

 

Käsikirjoittaja Toomas Hussar kirjoitti elokuvan Vakoilija ja runoilija vakoilijan hahmoa Jania ajatellen. Jan otti roolin vastaan ja vuonna 2015 syksyllä kuvattu ”Vakoilija ja runoilija” saa ensi-iltansa syyskuussa 2016.

Yksityiselämä

Jan on vanhempiensa esikoinen. Janin äiti Heidi on kirjanpitäjä ja isä linja-autokuski. Janilla on myös kaksi nuorempaa veljeä Jaanus ja Andrus.

 

Janilla on kaksi lasta.

 

Vuodesta 2013 Jan on ollut avioliitossa Gerli Tiganikin kanssa. Ja vuodesta 2010 lähtien Jan on asunut taas Tallinnan Nõmmella.